Ravintola-alan yrittäjillä on yleensä tuhat ja yksi asiaa pohdittavana aina salaatinlehdistä ravintolan sisustukseen asti. Kokosin kasaan ravintola-alan yrittäjän kahden kohdan muistilistan, jota hyödyntämällä on mahdollista saada ravintolan pyörittämiseen uutta potkua ja vaikuttaa useampaan osa-alueeseen samaan aikaan.
1.) Inventaari ja ostot
Varaston Inventaari tehdään tyypillisesti kerran vuodessa pitkin hampain. Tällöin käydään läpi kaikki varastossa lojuvat suolakurkkupurkit ja pakastimeen unohtuneet ranskanperunat sekä määritellään näille löydöksille arvo. Kerran vuodessa tehtynä tämä on varmasti tuskien taival, eikä mielialaa kohenna yhtään se, että inventaarin valmistuttua tulos on todennäköisesti paljon kankkulan kaivoon heitettyä kahisevaa.
Miltä kuulostaa inventaarin tekeminen joka kuukausi? Kuukausitasolla tehtynä inventaarilista kertoo selkeästi sen, miten varasto todellisuudessa kiertää, ja onko seuraavassa kuussa järkevää tilata aivan yhtä paljon juustoa. Tästä voidaan vetää myös kevyt aasinsilta ostoihin: huolellisesti tehty inventaari ajaa väistämättä pohtimaan sitä, mistä tilataan, mitä tilataan ja kuinka usein. Todennäköisesti lopputulemana ovat säästetyt eurot.
2.) Henkilöstökulut ja kouluttaminen
Onko työvuorosuunnittelu kunnossa? Otatko huomioon sesonkikaudet? Miltä näyttää myynti viikkotasolla suhteessa tehtyihin työtunteihin? Työvuorojen huolellinen suunnittelu ja sesonkiaikojen tunnistaminen ja näihin reagoiminen voivat tuoda suuriakin säästöjä henkilöstökuluihin kuukausi- ja varsinkin vuositasolla. Minimimiehitys ja työntekijöiden burn out ei suinkaan ole optimoinnin päämäärä, vaan tarkoitus on taata kaikille työympäristö, jossa riittää tekemistä, ja ennen kaikkea töitä vielä seuraavaksikin vuodeksi.
Jos henkilöstösi ei toimi tehokkaasti, myös myyntisi saattaa sakata pahemman kerran. Miten henkilökuntasi myy, vai myykö se? Osaako henkilökuntasi lisämyynnin jalon taidon? Yrittäjän esimerkki on tässäkin kullanarvoinen, joten itsensä, ja henkilöstön kouluttaminen saattaa avata uusia näkökulmia arkipäivän toimintaan. Koulutukseen sijoitetut rahat maksavat huolellisesti sijoitettuna itsensä takaisin kasvaneena tietotaitopääomana, jota on mahdollisuus hyödyntää laajasti koko yhteisön voimin.
